 |
| Uusi kaveri esittäytyy! Hää on Mooses! Kaverilla on muuten vihreät silmät. |
 |
| Suomen pienin kahden naudan eläinsuoja... Siellä se pieni lämmittelee villapaita päällä pahnojen alla! |
 |
| Oikeennii terhakka ja viree vasikka hää o. |
Muutamaa tuntia ennen poikimista Ruskis oli rauhaton, hakeutui syrjäisen puun alle, jossa ei ennen ollut edes käynyt. Siellä se huuteli, ja kun menin katsomaan ja kyselemään, että mitä asiaa, se koitti kertoa jotain, mutta enhän minä ymmärtänyt, vaikka kuinka yritin. Ihmettelin tosin sitä, että kuinka sen utare nyt tolleen on kasvanut ja kovakin se on ja maitoakin näyttää tihkuvan... Mutta minun oli mentävä iltanavetalle töihin ja ainoa, jota pystyin tekemään, oli toivoa parasta. Mitä se sitten ikinä olisikaan...
Suuri yllätys koittikin, kun iltamyöhällä pimeässä töistä tullessani huomasin otsalampun valossa liikaa silmiä! Oli ne silmät, jotka aina ovat vastassa olleet ja oli ne uudet. Ne, jotka olivat puolet matalammalla, kuin toiset...! :D
Noh, siinä sitten tilannetta toteamaan ja tarkistamaan molempien vointi. Ei hätää kenelläkään. Ainoa vain, että oli kylmä yö tulossa... Vielä ennen nukkumaanmenoa siinä kymmenen jälkeen kävin pukemassa pienelle villapaitani lämmikkeeksi. Laitoin myös herätyksen kello kahdelta yöllä, jotta voisin varmistua näiden eläinystävieni hyvinvoinnista. Ei hätää. Hyvin meni ensimmäinen yö ja hyvin on mennyt myöhemminkin.
Eihän noihin oikein kyllästy koskaan. Ei niiden puuhia tympiinny seuraamaan. Vaikka minäkin maatalouslomittajan työssäni näen vasikoita joskus jopa satamäärin yhdellä kertaa, niin aina ne ovat yhtä mukavia ja sympaattisia otuksia. Vasikoiden elämä kun on karkeasti arvioiden syömistä ja nukkumista, mutta kun siihen pääsee paremmin perille, on se myös avointa uteliaisuutta, iloa, väsymystä, tutustumista, leikkimistä, kaveriporukan etsimistä... Vasikoiden elämä ei siis poikkea paljoakaan meidän ihmisten elämästä. En tiä, mutta ymmärtääkseni ihmislasten ja eläinlasten kanssa pärjää kokolailla samanlaisilla elämänotteilla.
Uusi pieni tulokas onkin tämän yliluonnollisen ilmestymisensä johdosta kantanut nimeä Mooses. Toinen vaihtoehto olisi Messias, mutta kattoo ny...! Mooses sopisi sikälikin hyvin, että kun mummuni sai asiasta kuulla, niin hän kysyi minulta, että onko vasikka yhtään naudan näköinen, vai näyttääkö vasikka hirveltä! Ja hirvi on muistaakseni ulkomaankielellä moose... Joten olisko se sitten Mooses?
Kuinka suuri ilo voikaan olla pienestä otuksesta!
