Mutta tällä erää, nyt todellakin sauna on valmis.
Ja kuuleman mukaan myöskin ihan kelpoisesti onnistunut. Happea tuolla riittää vaikka kuinka, kiitos rakolattian ja kertalämmitteisen kiukaan. Ei tarvitse pelätä, että saunaan pyörtyisi hapenpuutteessa. Siellä voi siis löylytellä uskomattoman pitkiäkin aikoja ja ainoa seuraus siitä on rentoutunut olo.
Tässä muumata kuvatus teille uskolliset lukijani. Ja toki myös teille, jotke ette uskollisia ole olleet, mutta kuitenkin joskus poikkeatte katselemassa.
Olen tyytyväinen lopputulokseen.
Sarjamme saunan vaiheista päättyy toistaiseksi tähän.
 |
| Tolppalauteet. Ilman yhtäkään rautaosaa, ruuvia tai naulaa. |
 |
| Tähän kuvaan kiteytyy koko vernissatun puun idea: Kertaalleen käsitelty puu hylkii vettä paremmin, kuin mikään saunasuoja. Ja nehän ovat muovia ja tuhoavat puun altaan... |
 |
| Juku väitti tässä aiemmassa saunapostauksessani tekemääni saunajakkaraa pieneksi penkiksi... Siispä tein myös sellaisen, etteivät mene käyttötarkoitukset vahingossa sekaisin... ;) |
 |
| Hogfors Rapid Nro 20. Nimensä mukainen pieni, nopea ja tehokas puuhella, Tällä lämmähyttääpi saunakamarin hetkessä kuumaksi ja voipa sillä keitellä vaikka pannukahveetakin. |
 |
| Uudet sähkötkin saunaan piti toki tehä... Ja tyylin mukaan, kuinkas muutenkaan. |
 |
| Saunakartanolla oli epämääräisiä lahokantoja, pusikoita ja teräviä kiviä. Tasailin pihaa vähän, kuitenkin siten, että se yhä näyttäisi vanhan saunan pihalta, eikä golfkentältä, tai tusinapakettitalon piharatkaisulta. |
 |
| Saunakamarin kalusteita. Vielä jokin pikkukiva vanha pellavapöytäliina tuohon ja sitten jokin savivati, jossa säilyttää tuluksia, ah! |
Palaan seuraavissa kirjoitelmissani muihin rakennuskohteisiin. Tai sitten johonkin muuhun aiheeseen. Mistä sitä etukäteen voi tietää, ennen kuin painaa nappia, jossa lukee "julkaise".
