"Se alko nys sitte..." Ei kolmas maailmansota, vaan koulu!

Olen viimepäivät puhissut innosta. Syy tälle on varsin yksinkertainen: koulu alkoi. Olen taas ekaluokkalainen koulupoika! :D Noh, ikää on kertynyt, mutta ei haittaa. Oikeastaan päin vastoin. Intoa on nyt enemmän, kuin muistan minulla koskaan ennen ollut koulua aloittaessani. Päiväkerhoonkin kun "jouduin", menin höyläpenkin alle piiloon, kun en oikein välittänyt koko jutusta... (päiväkerho oli koulun puukäsityöluokassa...). Enemmän ja vähemmän koulu on ollut minulle aina vastenmielistä, tai ainakin vain välttämätön pakko. Silti olen aina kuuliaisesti kouluni loppuun suorittanut. Mutta nyt minulla ei ole mitään tuollaista "pakko mennä"- touhua mukana. Nyt meillä on alkuviikko koulusta vapaata, mutta oikein mielelläni menisin sinne jo maanantaina! On siellä vaan sen verran mielenkiintoiset aiheet!

Kun saavuin koulunaloitusaamuna koululle auditorioon, niin ensimmäinen havaintoni oli se, että meistä, noin kuudestakymmenestä syksyllä aloittaneesta aikuisopiskelijasta lähes kaikki ovat naisia... Tiettävästi luokallani pitäisi kuitenkin olla toinenkin mies. Onhan tämä sukupuolijakautuma siltikin vähintäänkin outo, ellei peräti kieroutunut. Eräs isäntä kertoi hiljakkoin, että hänen aikoinaan miehiä oli noin 60% ja naisia loput. Asia on siis tässäkin kääntynyt päälaelleen aika pahoin, samoin kuin on käynyt hevosalallakin. Aiemminhan naisia ei edes päästetty hevostalliin! Mutta ei minulla mitään valittamista ole, sillä enpähän ainakaan joudu kuuntelemaan sitä ärsyttävää ja naurettavaa äijäuhoa, jota ilmenee aika ajoin miesporukoissa. Parempi siis näin!

Ensimmäisenä päivänä meille ei vielä paljoa mitään ole opetettu, mutta seuraavina päivinä käsittelimmekin jo heti muun ohella maataloutta ja lannoitusta. Lisäksi näimme jopa traktorin...:D  Aiheena ajoonlähtötarkastukset. Traktoritouhu jatkuu taas jossain vaiheessa.

Harmikseni koululla ei ole hevosia. Mielelläni olisin niitäkin koululla hoitanut, mutta onneksi se homma on töistä tuttua touhua. Mutta silti... Sen sijaan koululla on maatiaiskarjaa: länsisuomalaista, kyyttöä ja näkyi pari lapinlehmääkin olevan joukossa. Tämä on oikein hieno asia, sillä itse osaan suuresti arvostaa maatiaslajien ylläpitoa ja kaikenlaista geenipankkitoimintaa. Itsekin olen sellaiseen ottanut osaa kasvikeräyksen muodossa Ahlmanilla. Lisäksi koululla näkyi olevan lampaita ja vuohia, sekä siipikarjaa. Lampaat taisivat olla suomenlammasta ja ahvenanmaanlammasta. Kainuunharmasta en huomannut. Ja vuohet? Olivatkohan ne suomenvuohia? Näyttivät olevan, paitsi joku ihan ihme väkkäräsarvipukki oli joukossa.

Sanalla sanoen, olen hyvin tyytyväinen niin koulutuksen aloittamiseeni, kuin koulutuksen tähänastiseen laaatuun ja koska myös ryhmäni vaikuttaa olevan kelpo, niin mitäs hätää tässä!

Pakollinen ekaluokkalaisposeeraus!
Kuva kotoa ensimmäisenä kouluaamuna kouluun lähtiessä.
Taustalla kaikenmaailman pientilan tarvekalua ja härveliä...

Kasvio koulua varten- miten keräsin ja kuivatin?

Ahlmanilla teemme kasvion koulua varten. Tämä on ymmärtääkseni nimen omaan Ahlamanin oma "ikiaikainen" perinne. Onhan Ahlman entinen maamies- ja emäntäkoulu. Osa sukulaisistani on käynyt noita linjoja, joskaan en ole huomannut kysyä, keräsivätkö jo he aikoinaan kasviot. Tietojeni mukaan muilla maatalousoppilaitoksilla ei kasvioita keratä. Joka tapauksessa koulun museollakin on nähtävillä huolellisesti tehtyjä kasvioita, joita kesällä Perinnepihan avajaisissa kutsuvieraana oltuani ihmettelin. Otin osaa tuohon henkkeeseen ja lahjoitin joitan vanhoja kasveja pihalle. Siellä ne nyt asuvat... Perinnepihaprojektista voitte lukea lisää täältä ja vielä täältäkin.

Kun kouluun pääsyni varmistui, sain sähköpostia, joka sisälsi muun ohella kesätehtävän. Eli tämän kasvion tekemisen. Lista kerättävistä kasveista on melko laaja, mutta täysin mahdollinen kerätä. Kasveja on yhteensä 45, joskin keräsin osittain enemmän. Tämä siksi, että listalla käskettiin keräämään esimerkiksi "koivu". Siis koivu? Suomessa on ainakin neljä koivua, kolme varmuudella. Raudus-, hies-, vaivais- ja tunturikoivu. Tunturikoivu taitaa olla rauduksen alalaji, kuten visakoivukin, joka lienee puolestaan puun tauti, ei niinkään varsinainen laji? Lisäksi vielä muut muunnokset. Samoin leppä. Terva-, vai harmaaleppä? Keräsin molemmat... Lieneekö kompakysymys ollut. Ainoa kasvi, joka osallani taitaa jäädä kokonaan keräämättä, on hukkakaura. Sitä ei löydy, ei sitten mistään. Olen useamman kunnan alueella tehnyt etsintöjä, mutta ei. Onhan se lainsuojaton kasvi, joten ilmeisesti lakia myös noudatetaan ja kasvit on hävitetty tavattaessa. Mutta että yhtäkään ei löydy...!

Tällä itse tehdyllä kasviprässillä
prässäsin kaikki keräämäni kasvit.

Keräsin siis kasvit. Minulla on kasviprässi, jonka tein aikoinaan vastaavaa tehtävää varten jo yläasteella, kun silloinkin piti kasvio kerätä. Joskin pienenpi... Asettelin kasvit sanomalehtien väliin yksitellen siten, että niistä kasveista, joilla on suuret lehdet, osa lehdistä on "oikeinpäin", osa "väärinpäin". Näkyypähän molemmat puolet. Asettelin kasvit siten, että varret, tai lehdet eivät leikkaa toisiaan ristiin. Kukinnot litistelin siten, että pienemmät ovat kyljittäin, suuremmat kolikon mallisesti.

Pirtinpöytä kasvioprojektin vallassa.

Käytin pelkkää sanomalehteä "imupaperina". Mielestäni se toimi hyvin ja kasvit eivät kuivuneet liian nopeasti. Kuivumista voi tehostaa vaikka talouspaperilla, mutta itse ainoastaan vaihtelin sanomalehtiä aika ajoin. Kasvien kuivuttua otin paksua paperia, jolle sommittelin kasvit, mahdolliset irtolehdet ja "tuplat" (osasta keräsin erikoisia, tyypillisestä poikkeavia muotoja). Kun sommittelu oli valmis, etsin kasvikirjasta tieteelisen nimen kotimaisen ohella ja merkitsin paperille.

Kasvion puu- osuutta. Kuivumaan asettelua.
Nämähän te kaikki tunnettekin?
Siinähän on tietysti mänty ja vaahtera! Ja sanomalehtipuun lehti.

Merkitsin myös kasvin löytöpaikan kunnan/ kunnanosan tarkkuudella ja lisäksi keräämisvuoden. Yhtä puunlehteä lukuun ottamatta (tervaleppä) kaikki kasvit ja puut ovat kerätty omilta tiluksiltani. Ja tervaleppäkin löytyi ihan tutuista maisemista lähes naapurikylältä. Hmm... Ovat siis paikallisia lähikasveja! Lopuksi kelmutin koko hässäkän kontaktimuovilla ja lävistin reiät kansioon laittamista varten. Ja katso, kasvio on siinä. Kesätehtävä on suoritettu, vaikka koulukaan ei ole vielä edes alkanut!

Tuota mokomaakin peltohatikkaa ihmettelin ennen sen
keräämistä: mikä ihmeen peltohatikka?? Ikänään kuullukkaa!
Oli muuten aika pirullinen aseteltava...