Kuva Pientilalta joko vuodelta 1934, tai 1935

Kuva Pientilalta joko vuodelta 1934, tai 1935
Kuva Pientilalta joko vuodelta 1934, tai 1935

tiistai 4. elokuuta 2015

Vanhan hirsisaunan puulattia

Olen aiemmin kertonut jo muutamassakin postauksessa tuosta vanhasta saunastani, joka on entinen savusauna. Aikojen kuluessa sauna on kokenut muutoksia, niistä yksi tuhoisimpia on ollut lattian korvaaminen hirsiin asti valetulla laatalla... Näitä merkillisiä menneisyyden toilauksia olen sitten kaamealla työmäärällä korjaillut. Nyt saunan korjaaminen alkaa olla jo loppusuoralla.

Aiemmat kertomukseni saunaremontin edistymisestä löytyvät ilmeisen kattavasti TÄÄLTÄ. Tuon linkin takaa löytyy myös ajatuksia perinnerakentamisesta yleensä, varsinkin entistävästä sellaisesta. Saunaprojekti on toiminut sen tyyppisen korjaamisen mannekiinina varsin edustavana, sillä koko saunan kunnostaminen on tehty perinnerakentamisen parhaita periaatteita noudattaen.

Mutta saunastahan minun piti bagista... Saunan löylyhuone sai kevään- alkukesän aikana viimein puulattian. muunlaista lattiaa en ole edes harkinnut missään vaiheessa, puinen on käsitykseni mukaan paras sen tuulettuvuuden vuoksi. Tuon lattiaraknteen ansioihin voidaan lukea myös korvausilman lähes vapaa kulku lattian alta. Lisäksi puulattia ei ole kylmä jalkaan, kuten betonilattia on- kesät ja talvet.

Saunan löylyhuoneen lattian rakensin siten, että lattiaa kannattavat puurakenteet ovat irti maasta ja irti seinästä. Tällaiseen ratkaisuun päädyin lahoamisen hillitsemiseksi. Ne rakenteet, jotka ovat seinien läheisyydessä, tai naulattu kiinni hirsiin, on irroitettu niistä käyttämällä noin 20 mm. välipaloja naulausten kohdalla. Tällä konstilla saadaan vähemmän rakoa, jossa vesi muhii. Ilmarako on aina paras, varsinkin, jos sen kautta pääsee kulkemaan ilmaa.

Päätyseinillä on seinään kiinnitetty 2"x8" lankut, joihin kolosin pitkittäissuuntaiset lattianiskat. Ne ovat kaikki pääasiassa mäntyä paremman lahonkestävyyden saavuttamiseksi. Kaatoa tein lattian keskikohtaa kohden noin 1,5- 2.0 cm metriä kohden, joten lattialla ei todennäköisesti vesi seiso, eikä lainehdi...

Kokoelma erilaista puutavaraa.

Ehkä tästä näkee lattian kaatojen kallistamisen periaatteen-
keskikohta on matalimmalla.
Huomaa vasemmalla olevan pattingin ja seinän välissä
olevat apukapulat ja rako ilmankiertoa varten.
Rautaa ja ruuveja ei tarvita.

"Olen tehnyt elämässäni paljon sovitustyötä."

Nuokin taas pääsivät kuvaan...
Näiden samaan tasoon kolottujen lattiarakenteiden päälle oli hyvä naulata lankut. Lattialankkuina käytin hyvin tiivistä ja painavaa männyn sydänpuusta hienosahattua noin 40 mm pasuista ja 6" levyistä lankkua. Ne eivät ole pontattuja, eivätkä myöskään höylättyjä. Niiden kanttaaminenkin on tehty varsin merkillisesti, sillä pientä hajontaa niin leveyden, kuin suoruudenkin suhteen oli havaittavissa. Tälle en antanut mitään painoarvoa, vaan lätkin ne lattiaan sellaisenaan, rakoineen kaikkineen. Yksittäinen rakonen siellä täällä ei merkitse mitään, sillä lattia, jonka tarkoituksena on nimenomaan tarjota korvausilmaa lattian läpi, ei ole tarkka rakosista.

Myös seinillä kiertää rako lattialankun ja hirren välissä. Tuon raon peitin leveällä jalkalistalla, joka on kiinni seinässä, mutta irti lattiassa. Tällä koitan suitsia suoranaista vetoa, kuitenkin antaen jo moneen kertaan paasatulle korvausilmalle mahdollisimman vapaan kulun.

En ole vielä viimeistellyt lattiaa, joten kuvat valmiista lattiasta puuttuvat yhä. En ole myöskään päättänyt, käsittelenkö lattiaa mitenkään. En varsinaisesti usko, että männyn sydänpuinen lattia tarvitsee mitään käsittelyä, sehän sisältää jo itsessään paljon erilaisia hartseja ja öljyjä, jotka tekevät siitä lahonkestävän.

Laittelen tänne joskus ne loputkin kuvat valmiista lattiasta, kunhan se nyt lopullisesti valmistuu... Samoin lauteet vielä puuttuvat, mutta peräkärryssä odottelee jo 100 mm. vahvuista tuppeensahattua haapalankkua... Mutta se on oma tarinansa se!

13 kommenttia:

  1. Matala verenpaineeni kohoaa aina reippaasti, kun mietin tuota hirsiin asti kiinni valettua betonia....Meillä on neljästä saunasta (joo, eri lokaatioissa) kahdessa sellainen ja lekalla olis töitä... Mä olen tyhmä ja yksinkertainen nainen (höhö), mutten siltikään ikinä valais sitä velliä seiniin kiinni! Jösses! Mitä jengi kelaa?!

    No niin, kierrokset taas nousi ;) Komia lattia tuosta tulee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se hienoa, että joku osaa ottaa vakavasti nämä perinnerakentamishommat! :D Niin, sanoppa muuta: mitä lienevätkään miettineet! Varmaankin ideana on ollut jonkinlainen modernisointi, mutta on jo irtauduttu perinteisestä rakentamistavasta, eikä ole enää ymmärretty puun fysiikkaa ja lopputuloksena olemme saaneet joukoittain lahonneita, mädäntyneitä ja homeen riivaamia puutaloja.

      Poista
  2. Mielestäni kaikille käsittelemättömille puupinnoille paras pintakäsittely on vahva mäntysuopavesi. Sillä kun puun pinnan huljauttelee kerran vuodessa, niin ei puu tummu eikä likaannu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoitatko, että suopavesi jätetään omia aikojaan kuivumaan puupinnoille?

      Poista
    2. Just silleen. Teen sen aina juhannukseks kaikilla käsittelemättömillä pinnoilla. Vähintään litra suopaa ja loput vettä- 12 litran ämpäriin. :) Toimii niin ulkorappusilla, terasseilla kuin saunassa. Saunasta en valele kuin ne seinät mihkä nojaillaan (ei tartu hiki) ja lauteet.

      Poista
    3. Ahaa! Kuulostaa mielenkiintoiselta! Mutta eikö se suopa sitten taas kastuttuaan muuta pintoja liukkaiksi?

      Poista
    4. Ei koska seos on niin laihaa.

      Poista
    5. Pidän tämän reseptin mielessä!

      Poista
    6. Minä oon tätä reseptii käyttänny jo kymmeniä vuosia. Kaupunkisaunan seinät on kuin uudet, vaikka ikää on reilut 25 vuotta ja maalla sisäsaunassa 14v.

      Poista
  3. Löysin "plökiisi" ja taidan jäädä seurailemaan mm. kuvaa valmiista lattiasta :)

    VastaaPoista
  4. Sovitustyöt on hyvä hoitaa :D

    VastaaPoista

Olkaa niin armolliset, että suvaitsette saattaa tietooni eräitä mielipiteitänne ja kysymyksiänne koskien blogiani. :D