Kuistin aknoo

Minulta on pyydelty rakennuksia ja varsinkin päärakennusta käsitteleviä tekstejä. Mitä olen tehnyt ennen kuin aloin pitämään plökiä, miltä täällä näytti ennen remonttia ja miltä näyttää nyt niissä huoneissa, jotka ovat enemmän, tai vähemmän valmiita. Ensimmäisenä postauksena tulla listalla lienee vuorossa uuden kuistin tekeminen ja siihen liittyvät asiat. Talossani oli kyllä kuisti, joka oli varsin kaamee ilmestys... Mutta siitä lisää lähitulevaisuudessa, koittakaahan kestää vielä hetki!!

Sitä odotellessa teen pienen selvityksen tuohon kuistiin tulevasta ikkunasta. Olen kaipaillut taloni uuteen kuistiin sellaista sanoisinko kymmen- kakskytluvun henkeä. Tuohon tyyliin ja henkeen kuuluu viisikulmaiset ikkunat ja poikkipäädyllinen, eli nelilappeinen pulpettikatto. Ovi tulee siis tuon "poikkipäädyn" alle ja oven päälle muodostuu kuin luonnostaan paikka viisikulmaiselle ikkunalle.

Minulla ei ollut sopivia ikkunoita, enkä sellaisia löytänyt käytettynäkään. Sellaisten teettäminenkin olisi tullut hintoihinsa. Joten kaikki varmaankin arvaavat jo, mitä sitten tapahtuikaan? ;)

Tein sellaiset!

On se kummallista, että kaupasta ei enää saa ikkunankarmipuuta(kaan) Sekin oli siis tehtävä itse... Noh, pokapuuta onneksi löysin, kun puolivuotta etsin, joten en sentään aivan kaikkea siihen joutunut itse höyläilemaan.

Varsinaisesta ikkunoiden teon työvaiheista en nyt sen kummemmin kertoile, asiasta kiinnostuneet voivat kysellä toki lisätietoja. Sinäänsä viisikulmaisen ikkunan teko ei paljoa poikkea nelikulmaisen, tai muunkaan kulmaisen teosta. Paitsi siinä, että erilaiset kulmat vaativat toki erityistä tarkkuutta- mitään kun ei oikein voi mitata, vaan pitää sovittaa, sovittaa ja työstää.

Näissä kuvissa ikkunat ovat vasta pohjamaalissa. Kuten näkyy, maalasin myös lasi/ kittiuran. Joskus olen käsitellyt uran myös shellakalla. Idea moisessa on siis se, että kun kitattavan kohdan käsittelee jollain, ei kitin öljy imeydy puuhun liian ripeästi. Jos tosin varjopuolena tässä on se, että kitti ei kuivu käytännöllisesti katsoen ikinä- jopa vuosikymmenien päästä se on niin notkeaa, että sitä ei tahdo saada kaavittua irti. Onko tuo nyt sitten mikään harmi, niin ei kai oikeastaan. Pysyypähän lasit kiinni helisemättä.

Halusin myös tuohon ikkunaan värilasit. Ylimmäksi olen ajatellut vihreää ja kaksi alinta voisivat olla vaikka... Hmm... Punaiset. Niitä minulla ei vielä ole, enkä edes tiedä, mistä niitä saa. Mutta hällä väliä, aika näyttää senkin ja katsotaan, löydänkö ne jostain!

Kuvat puhukoot puolestaan.

Tuohon vielä värilasit, kittaus ja pintamaali!

Pientilan ikkuvafabriikki pyörii täydellä tehollaan- tuossa tämän kevättalven saavutukset...

Näyttääkö edes samanlaisilta? En pahemmin niitä nääs mittaillut.

Ja vielä kerran...

Tein tuollaiset suht yksinkertaiset liitokset. Kokemukseni mukaan nuo kuitenkin riittävät, sillä olen nähnyt vanhoja ikkunoita, jotka ovat aivan hyvin kestäneet tällä tavalla tehtynä.