Alustan ovi paikoillaan

Siinä se nyt sitten on: alustan ovi, jota tuolla yhdellä videolla tehä räpelsin. Ovi on nyt ollut jo muutaman aikaa paikoillaan. Samoin sen pielilaudat. Tein nuo kaikki maalaustyötkin sisällä, kun sattuneesta syystä ulkona on ollut viimeviikkoina hitusen vaikeahkot maalausolosuhteet... Pellavaöljymaalihan ei haise juuri millekään, ei pahalle ainakaan. Melkein tekisi mieli syödä sitä... En yhtään ihmettele, miksi pikkulinnut himoitsevat pellavaöljykittiä!

Oven alareunassa ei ole lämpöeristettä, tai karmin alavaakaa, sillä kuten kuvastakin näkee, oven alareuna seurailee vapaasti kallion pinnanmuotoja. Aluksi harkitsin kynnyksen valamista oven alle, mutta torppasin ajatuksen turhanaikaisena haihatteluna. Tuo on ihan kyllin tiivis noinkin ja kynnys olisi pienentänyt muutenkin melko matalaa ovenläpeä vielä lisää.

Vielä muutama vuosi sitten tuon oven kohdalla oli järeä betonisokkeli ja sen takana kuutioittain maata... Eipä ole enää! :)

Kesemmällä maalailen sitten viimeiset maalikerrokset niin oveen, kuin pielilautoihinkin. Ja jokin haka olisi hyvä oveen kehitellä, nyt painiskelen lähinnä sen kanssa, että pitänneekö se haka olla itse tehty, vai käyneekö kaupallinen tuote? Ja jos kaupasta ostettu, niin haka vaiko salpa? Ja jos salpa, niin pitääkö olla lukittava? Joskuskin asiat ovat pienestä kii, ei paree mennä tekemään hätiköityjä päätöksiä! Ties, vaikka koko ikäni murehtisin tyystin väärää valintaa ja eläkeukkona joutuisin vielä ruuvailemaan "väärän" osan pois ja korvaamaan sen "oikealla" tuotteella... No joo...

Добро пожаловать на мой блог,OVEL!

Ovi. Paikoillaan.