Kuva Pientilalta joko vuodelta 1934, tai 1935

Kuva Pientilalta joko vuodelta 1934, tai 1935
Kuva Pientilalta joko vuodelta 1934, tai 1935

tiistai 10. helmikuuta 2015

Seihtemen pykälän huaste

No nii! Sain tämän haasteen Keskeneräiseltä. En ole eläissäni mihinkään haasteeseen vastannut, en edes haastemiehen haasteisiin. Sen sijaan haastan toisinaan ihan puuta heinää, mutta onneksi yleensä vain ihan mitä sattuu.

Mutta astiaan...

Jos joku keksii, miten ystäväni Kääpänen liittyy haasteeseen, niin aika viksu o!

1. Oletko keittiön hengetär ja mikä on bravuuriruokasi?


Hehe! No juu, kodin hengetärhän se tässä kirjoittelee! Tai no, miksi ei niinkin... Veikkaan vahvasti, että kysymyksen asettelulla on ajateltu, että bloggarit ovat naisia. Sanokaa, jos olen oikeassa. Tietysti voisi pohtia, onko tuo nimike liian sukupuolistava ja loukkaako se sukupuolten välistä tasa- arvoa. Kutsunkin siis itseäni pikemminkin androgyynisti keittiön hengehenkilöksi. 

Ja se bravuuriruoka... Njaa, oliskohan se vaikka savukuha, tai sitten jokin lukuisista slaavilaistyyppisistä uuniruoistani? Vastaan kuitenkin: keitetyt kananmunat, jotka on haettu läheiseltä pienkanalalta.

Esimerkki suosimastani slaavilaistyyppisestä uuniruokaperinteestä.

2. Mitä harrastat (Muuta kuin bloggaamista)?

Harrastan? En minä harrasta. Minä elän. Ja se tarkoittaa, että kaikki asiat, joita teen, tai suoritan, kuuluvat elämääni ja tarkemmin sanoen elämäntapaani. En minä harrasta perunanviljelyä, minä kasvatan niitä pysyäkseni hengissä seuraavaan vuoteen. En minä harrasta perinnerakentamista, se on osa minua, en voi olla korjaamatta nurkkia. Perinteiseen tyyliin, ilman muuta! Muun ohella elämäntapaani kuuluu kalastus, puutarhanhoito, metsätyöt, eläimet, opiskelu eläintenhoitajaksi, työssäkäynti lomittajana, lukeminen (joskin nykyään lähinnä koulukirjoja), vanhat koneet ja masiinat ylipäätään, huonekalujen entisöinti, sepäntyöt, puusepäntyöt... Noh, monenlaista siis!

Ja muuten: en harrasta bloggaamista. Nih! :D

Elämäntapaani kuuluu muun ohella koneiden korjaaminen. En harrasta sitä!

3. Unelma- ammattisi lapsena? Miten haaveillesi kävi?

Jaa-a. Lapsena... Täytyy myöntää, että en ole koskaan ajatellut unelma- ammatteja, mutta sen sijaan olen halunnut rallikuskiksi. En muista, olisinko halunnut tehdä sitä työkseni... Sen sijaan nuorena ajattelin ryhtyväni eräoppaaksi. Sitten tajusin, että joutuisin opastamaan kaupunkilaisia ja ties ketä tekemään metsään nuotion ja hiihtämään umpihangessa ja kaikessa muussakin päivittäiseen elämään liittyvissä asioissa. Joten menin metetallialalle. Unelmani tällä hetkellä on elämä, jota elän ja työ, jota teen. Eläimet!!

Mmmmuuh!

4. Sisustuksesi kulmakivet- värit, materiaali, tyyli vai joku muu?

Talonpoikaisuus ja jugend. Kirveellä veistetty ja tummaksi petsattu. Muotopuoli ja symmetria.
Väreistä voisin sanoa, että kaikki muut, paitsi sisustuslehtien musta- valkoinen värimaailma (ja elämä). Käytän värejä ja maaleja mielelläni. Paljas puu on outoa minulle ja niin se oli talonpoikaistaloissakin outoa. Siispä maalaan. Ainoastaan pirttini seinät ovat yhäkin mustat savupirtin seinät ja sellaiset saavat ollakin niin kauan, kuin minä saan asiaan vaikuttaa.

Sisustukseni kulmakivet: ikivanha ja itte korjattu.

5. Millainen on musiikkimakusi? Onko sinulla lempiartistia?

Ha! Olenko minä joku teinipoika? :D Vastaan, että en ole. Mutta vastatakseni haasteen kysymykseen, niin vanha iskelmä ja sota- ajan laulut iskevät. Uutena ja itseänikin hämmästyttävänä asiana olen yllättäen huomannut pitäväni reggae- musiikista. Niin ja kyllä se Johanna Kurkelan ääni on jotenkin uskomaton!

6. Jos saisit valita, millä historian vuosisadalla, tai -kymmenellä eläisit? Miksi?

Tää ei ookkan nii yksikkertane, kuv vois aatella. Oon itte aina aatellu, että oon niinku joku 1800-1900 lukujen vaihteen Ukko jostai mettästä. No joo, niin mää oonki kaikkine pellonraivuineni sum muineni. Mutta haluaisinko oikeesti elää sen aikuista eloa, niin jaa a. Voi olla, että mää pääsisin kuiteski ny helpommalla, vaikkem mää isomalti vaikeuksia pelkääkkä.

Mutta sopisin kyllä kaiken parhaite johonki muuhu aikakautee, ku tähä nykysee.

Vai onko tää ny iha jus tätä päivää?
Mutta on se vaa hyvä, että tota asiaa ei oikeesti tartte miättiä.- se or ratkastu valmiiks meirän kaikkien pualesta!

7.Pakopaikkasi? Onko sinulla sellaista? Mikä se on?

Pakopaikkani mistä? Mistä paeta? Onko se joku selviö, että pitää paeta? Jotain ja jonnekin? Elämäni ei ole niin kamalaa, että minun pitäisi systemaattisesti paeta jotain- jotain mystistä ja ahdistavaa, jotain, jota kaikilla vakavasti otettavilla ihmisillä pitäisi olla kaapissaan. En pakene- kohtaan kaiken vastaan tulevan sellaisena, kuin se on vastaan tullakseen. Niin maailman, kuin sen päällä tallustelevat ihmisetkin.
Jos ihan pakko olisi paeta, niin kai minä tuonne änkeytyisin!
Ja kömpisin sieltä sitten viidenkymmenen
vuoden päästä vanhana partaisena Ukkona töllistelemään maailman menoa...

Älkää olko ollenkaan murheissanne, vaikka en haastakaan nyt ketään henkilökohtaisesti! Mutta mikäli joku inspiroitui omaehtoisesti suorittamaan haasteen ja sai siihen innoitteen plökistäni, niin mielelläni käväisen lukaisemassa omat vastauksenne, kunhan ilmoitatte täällä plökissäni ottaneenne haasteeni vastaan.

12 kommenttia:

  1. "Mutta on se vaa hyvä, että tota asiaa ei oikeesti tartte miättiä.- se or ratkastu valmiiks meirän kaikkien pualesta!"

    Ihanaa, tossa lauseessa oli murre niin kohdillaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokseenki tollaviisii mää yleensä hopäjä. Ja sitte väilillä iskee semmone iili, että tarttee kans kirjotellakki tolla omalla äirinkkiälellä! Oon vähemmistökiälte ylin ystävä!

      Poista
  2. Olipas tosihyvät vastaukset! Jotenkin arvaankin, että hieman erilaista näkökulmaa on haettu, kun sinut on haastettu tällaseen pikkusievään haasteeseen :)

    Näytti kyllä vähän siltä, että et pidä sanasta "harrastaa"... mie taas näen sen synonyymina sille, että "mitä ruukaa tehä".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, meikäpojalla on näkökulma lähes kaikkeen ja harvoin annan vastaukseksi "emmätiiä"... ;)

      Joo, minä EN harrasta! Se kun omassa kielenkäytössäni meinaa kutakuinkin samaa, kuin "harrastella, puuhastella, olla tekevinään jotain, josta ei edes näytä tulevan mitään". Siksi käytän tuota monimutkaista termiä "elämäntapaani kuuluu muun ohella...".

      Poista
  3. Kohta 4. Täysin samaa mieltä, puuesineen pinnassa kuuluu olla maali. Käsittelemätön puupinta antaa vaikutelman keskeneräisyydestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinhän se on. Jopa kaikkein köyhimmissä mökkipahoissa pyrittiin huonekaluihin hieromaan edes jonkinlaista värjättyä vernissaa. Täysin käsittelemättömiä kapineita löytyi lähinnä eläinsuojista, kuten nyt vaikka lypsyjakkara ja nekin usein olivat maalattuja puhtaanapidon helpottamiseksi.

      Poista
    2. Vastustan! Siis käsittelemätön puu on upea, jopa kaikki ei sitä maalia pintaan edes tarvitse, koska omaa esimerkiksi niin hyvän kestävyyden eri lämpötiloissa ja kosteuksissa; ) sit se ajan tuoma harmaus..mmm: ) viimeistellä voi myös ilman että se näyttää keskeneräiseltä: b

      Poista
    3. Hienoa! Kerrankin joku, joka uskaltaa olla eri mieltä! Arvostan!!

      Poista
  4. Voi kun kiva! Minä niin ajattelin sinua heti kun sain tuon keittiön hengetär -kysymyksen vastattavakseni. Kiitos näistä!

    VastaaPoista
  5. Kaks asiaa joita on joskus vaikee ymmärtää: "harrastaminen" ja "ajanvietteet". Että ne on jotenkin erillään kaikesta muusta tekemisestä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Ensin elämme "oikeaa" elämää ja sitten ryhdymme elämään jotain muuta elämää, jossa harrastamme kaikenlaista ja meillä on ajanvietteitä. Sitten taas iskee arki ja "oikea" elämä. Mitä se sellainen elämä on?

      Otan mieluiten kaikki yhdessä ja samassa elämässä.

      Poista

Olkaa niin armolliset, että suvaitsette saattaa tietooni eräitä mielipiteitänne ja kysymyksiänne koskien blogiani. :D