Ratsailla

On se vaan kumma, kuinka ihmisen aikatauluihin saa aina jotenkin ängettyä kaikkea mielenkiintoista ja mukavaa puuhaa! Sen sijaan sinne ei tahdo millään sopia jokin vähemmän miellyttävä homma, kuten nyt vaikka kuittien liittäminen metsätalouden kirjanpitoon. Nytkin minulla kuitit odottelevat aikaa parenpaa ja inspiraation iskemistä... Sen sijaan, että olisin tehnyt vaikkapa esimerkiksi kirjanpitoa, lähdinkin ratsastamaan! Tallilla alkoivat pyörimään taas perinteiset viikottaiset ratsastustunnit, eli kenttää kierretään. Tuskinpa nyt sentää jokaisena viikkona sinne menen, mutta aina silloin tällöin se on oikein mukavaa ja rentouttavaa touhua. Ja oikein hyvää liikuntaa, vaikka olen kyllä kuullut sellaisiakin väitteitä, että mitäs liikuntaa se on, kun istutaan vaan kyydissä ja annetaan mennä. Veikkaan, että ko. henkilöt eivät ole eläissään ratsastaneet, tuskin edes istuneet kyydissäkään jonkun talutettavana. En nyt tarkoita sitä, että tarkoittamani liikunta olisi erityisen raskasta fyysisesti minun ratsastusmäärilläni, vaan pikemminkin niin, että siinä saavat nivelet liikettä. Erityisesti juuri lantio. Asia on luonnollisesti toinen, mikäli ratsastaisi tavoitteellisesti vaikkapa esteitä, tai kävisi pitkällä maastovaelluksella. Silloin ratsastaminenkin käy jo jonkin sortin kestävyyssuorituksesta. Ja lopputoteamuksena: kaikki on kuitenkin kiinni omasta fyysisestä kunnosta.

Mutta niin. Ratsastusreissustahan minä ajattelin höpistä, mutta mitäpä siitä kertomaan. Voisin toki kertoa, että joo, ratsastin ja kivaa oli, joka toki olisi totuuskin. Voisin monien heppabloggaajien tavoin kertoa, mikä meni hyvin, missä olisi vielä parantamisen varaa ja mikä meni totaalisen pieleen. Sen sijaan näköjään kerroin muutamia "totuuksia" ratsastuksesta yleisesti ja omasta näkökulmastani.

Mutta sen voin kaikin mokomin todeta, että milloinkaan en ole katunut, että olen hevosten parissa ollut. Ja sen, että taaskin nautin ratsastustunnistani koko olemuksellani! Miten jokin voikaan olla niin mukavaa?

Ja kuvia edellisesta ratsastusreissustani tässä:

Heboizet toljottaa porttia. Kohta sieltä taas
tulevat ne pirun ratsastajat hakemaan.

Oikeaoppinen issikan suitsitus. Näppärää ja yksinkertaista.
Silti tuonkin voi laittaa väärin... ;)

Prinssi valkealla ratsullaan. Vaiko ehkä sittenkin
ihan vaan puskaratsastaja, joka on vahingossa eksynyt kentälle?

Humma kokeilee, saako itsensä solmuun,