Kuva Pientilalta joko vuodelta 1934, tai 1935

Kuva Pientilalta joko vuodelta 1934, tai 1935
Kuva Pientilalta joko vuodelta 1934, tai 1935

lauantai 18. lokakuuta 2014

Nyt asiaa siitä opiskelusta- viimeinkin!

Olen nyt ollut Ahlmanilla opiskelemassa eläintenhoitajaksi noin puolitoista kuukautta. Opiskelen aikuispuolella maatalouden perustutkintoa ja osaamisalana on tuo eläintenhoitaja. Saamme siis jonkinlaisen rautaisannoksen maatalouden perusoppiakin. Maanviljelyä, maaperäoppia, lannoitusta, rehuntekoa... Erilaisten valinnaisten kautta voi sitten syventää taitojaan oman kiinnostuksen, tai muiden syiden, kuten työllistymismahdollisuuksien vuoksi. Itse ainakin valitsen valinnaisina eläiminä naudat, lampaat ja hevoset- nuo elämäni otukset. Ja niiden parissa on parhaat työllistymismahdollisuudetkin. Lisäksi valitsen peltokasvien tuottamisen. Muusta en koulutuksen tässä vaiheessa osaa mitään sanoa. Kaikki selviää aikanaan, mutta periaate minulla taitaa olla se, että imen tietoa niin paljon, kuin sitä vain suinkin on tarjolla ja tämän parin vuoden aikana sitä ehtii omaksua.

Tähän mennessä olemme koulussa opiskelleet traktorilla ajoa, peruuttamista ja peräkärryn, sekä etukauhan ym. kiinnittämistä ja irrottamista. Traktorihommaa oli pari päivää. Ajoonlähtotarkastuksia harjoittelimme jo aiemmin. Ajoonlähtötarkastus tosin oli minulle jo aiemmalta elämältä tuttua puuhaa, sillä olin armeijassa kuorma- autokuskina. Että enköhän sen öljytikun löydä...!

Koulun traktorikalustoa ja yksi lainakone. Itse istun tuossa vaaleassa Valmetissa.
Olemme käyneet teoriatunneilla läpi myös noita ylempänä mainittuja maanviljelysoppeja sun muita perustaitoja. Maaperän ph- mittaukset ja muokkauskerroksen mururakenteet ovat tulleet tutuiksi. Olemme touhunneet myös raivaussahojen kanssa- opiskelijat sahailivat ja trimmeröivät huimat puoli tuntia! Noh, toivottavasti kaikki saivat edes jonkin käsityksen, mikä on raivaussaha ja trimmeri.

Ja sitten koulutuksemme pääaiheeseen: eläintenhoitoon! Tähän mennessä meillä on ollut vasta kaksi navettapäivää. Olemme päässeet, tai joku voisi sanoa: joutuneet, lappaamaan paskaa, työntelemään rehuja ammujen naaman ulottuville, tiskaamaan lypsyrättejä ja ämpäreitä, juottamaan vasikoita... Olemme myös karvanneet hiehoja ja vasikoita. Osa niistä oli todella kaamean näköisiä harjoitustemme jäljiltä, mutta kyllä ne viimeiset jo ihan  siedettävissä olivat. Itse ehdin karvaamaan ehkä kymmenkunta ammua. Karvaaminen on siis kutakuinkin sama asia, kuin trimmaaminen, tai klippaaminen.

Pääsimme myös  ruokkimaan ja lypsämään vuohia kannukoneella, mutta näistä veijareista minulla ei ole nyt kuvia. Tämä opetus oli vapaaehtoista ja tapahtui muun varsinaisen opetuksen jälkeen. Mutta meikäpoika oli heti vapaaehtoinen jäämään koululle koulupäivän jälkeen- opiskelemaan lisää, lisää!

Koulun navetta, ns. uusi puoli. Navettaosa on tuo matala ja pitkä osuus.
Oikealla puolella sosiaalitilat, maitohuone, maitobaari (jossa siis myydään maitoa),
"konttori" ja karjakeittiö. Vasemmalla turvevarasto. Vanha navetta jää takaoikealle.

Mnää ja polvenkorkuinen kyyttövasikka. Lapio näkyy olevan kovin kiinnostava.
Kuvassa myös "antimaterialistisessa varustebloggauksessa" mainittu paita,
jota ei tarvinnut ostaa sänkipartaisten miesten kaupasta... ;)

Vanhan puolen nuorkarjaa. Koulun karja koostuu
ainoastaan kyytöistä, länsisuomalaisista ja lapinlehmistä!

Geenipankkiammuja.

























Ihan omin kätösin karvasin hiehon!
Varsinaisia etätehtäviä emme ole vielä saaneet, mutta selvästikin meiltä odotetaan hyvin runsasta itseopiskelua. Koulutukseni on siis monimuotokoulutusta ja lähipäiviä meillä on varsin harvakseltaan. Lähinnä koulun tarjoamat tiedot ovat tähän mennessä rajoittuneet muutamiin lähipäiviin, joista siis osa teoria,- osa käytännönpäiviä. Lisäksi olemme saaneet Moodle- oppimisympäristön kautta luettavaksemme joitain tunneilla käsiteltyjä tiedostoja. Nällaista tämä nykyajan opiskelu nyt sitten on: aina oltava netissä ja istuttava koneella! Oi aikoja, oi tapoja!

Olisin aiemman työkokemukseni peruteella saanut "vapautuksen" koulun metsätyö- ja hevosopetuksesta, mutta kieltäydyin ehdottomasti vastaanottamasta mitään vapautuksia! Varsinkin hevosala on ala, jolta haluan hankkia lisätietoja- ja oppeja- en siis tarvitse vapautuksia, vaan ottaisin mieluimmin vaikka lisäopetusta. Minulla on kyllä hyvät käytännön taidot näiltä aloilta, mutta teoriapuoli ja varsinkin tutkintotodistukset puuttuvat. Siispä opiskelen!


6 kommenttia:

  1. Ilmeisesti kaikilla opiskelijoilla on sitten joku työssäoppimispaikka, vai? Eihän käytännön alaa muuten opi, pelkästään lukemalla ja jotain nettijuttuja tekemällä.

    Hienoa, että koulu kantaa kortensa kekoon tuossa alkuperäiskarja-asiassa! Sillä ei liene ensisijaisena tarkoituksena tuottaa gallonakaupalla maitoa ja voittoa. Mutta jos ei ole mahdollisuutta lehmiä hoitaa muualla, voi tulla yllätyksenä sitten ne jättikokoiset holsteinit...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Työssäoppimispaikkansa saa jokainen etsiä itse. Ja tarkkaan ottaen niitä tarvitaan monta, sillä koko meidän opiskelumme perusta on näyttötutkinto, tenttejä ei juuri ole. Osaaminen näytetään todellisessa tilanteessa, joten asiat on todellakin osattava. Teoriaosaaminen ei ole niin tärkeässä osassa.

      Meidän koulutilamme on ihan oma, tuottava maatilayksikkönsä. Kyllä sen on pysyttävä voiton puolella. Esimerkiksi koululla toiminut pieneläinklinikka lopetettiin, koska se vei enemmän rahaa, kuin toi. Markkinavoimat jyllääväät jopa opiskelussa...

      No, onneksi noita parimetrisiä erikoissuuria holsteineja ei juuri täältä löydy!
      http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/iltalehti-maailman-korkein-lehm%C3%A4-laiduntaa-illinoisissa-1.72793

      Poista
  2. Vastaukset
    1. No ku otat koulutuksee oikeen asenteen.
      Ei siel opettajan takii opiskella, vaa ittensä.

      Poista
    2. Jaa juu nii! No se on kyllä totta. Meidän ryhmämme opiskelijoilla on muillakin korkea motivaatio, sillä olemme kaikki siellä vapaaehtoisesti ja halunneet juuri tähän koulutukseen. Osa on hakenut jopa vuosia pääsemättä kouluun.

      Poista

Olkaa niin armolliset, että suvaitsette saattaa tietooni eräitä mielipiteitänne ja kysymyksiänne koskien blogiani. :D